viime viikolla oli pari eri lääkäriä, fyssari, ryhmä ja muuta mukavaa, tällä viikolla kolme päivää kuntoutushässäkkää ja ensi viikolla taas hoitajaa, terapiaa, lääkäriä ja fyssaria. uskomattoman kuormittavaa joutua melkein joka päivä jonkun kanssa käymään läpi omia asioitaan ja olojaan ja sen jälkeen kuohua kotona milloin mistäkin syystä. siinä samassa meni melkein viiden kuukauden viiltelemättömyys ihan vain todetakseni ettei se tunnu enää yhtään miltään. 

jokin tässä nykyisessä hetkessä on todella tuttua.